Sairaslomassa on se hyvä puoli, että ehdin tekemään kaikenlaista ihanaa, mihin ei muuten olisi ikinä aikaa. Masukipsiä koristellessa olin lähes transsissa. Siitä virkistyneenä tein löytöretken Sinelliin. Ostin kassillisen kaikenlaista ihanaa, eli askartelutarvikkeita. On parasta terapiaa maailmassa istua rauhassa alas ja askarrella omin pikku-kätösin kaikenlaista. Vintiön kanssa on jo tullut aiheesta kärhämää, sillä hän haluaa tietenkin osallistua. Käytännössä minimies sotkee paljetit pitkin lattiaa ja roiskuttelee kimalletta ympäriinsä. Olemme pyrkineet löytämään jonkinlaisen kompromissin asiassa, jotta molemmat saavat terapeuttisen hetkensä. Avainsana on työrauha. Asettelemme siis molemmille omat työt ja tarvikkeet ja toisen puuhaa ei saa tulla käpälöimään. Murulainen on saanut viikonloppuisin nukkua pitkään kun me olemme askarrelleet hiljaisuuden vallitessa. Hieman sain kyllä palautetta värimaailmastani. "Miksi ihmeessä kaikki on koristeltava pinkillä?", ihmetteli muru.

Tein muuten löydön! Meillä kuluu liukuestesukkia kuin leipää ja niistä on aina pulaa. Tarpeeksi tahmeita sukkia on vaikea löytää ja esimerkiksi Vendin liukuestesukat ovat kuluneina tavallistakin sukkaa liukkaammat. Kun lopulta löytää hyvät, liukueste kuluu sukan pohjasta pois jo muutaman käytön jälkeen. Askartelukaupan aarrevalikoimaa tutkiessani silmiini osui purkki, jossa on tököttiä, jolla liukuesteet voi tehdä itse! Ostin heti kokeeksi purkin ja aine osoittautui löydöksi. Tahna on ilmeisesti nestemäistä lateksia, joka kuivuu kankaan pintaan tahmeaksi jarruksi. Totesimme mönjän toimivaksi ja nyt olen kunnostanut pojan kaikki sukat kuin uusiksi. Omiinkin laitoin liukuesteet, sillä lattiaremontti ei ole vieläkään alkanut ja luistelemme täällä päivittäin. Nyt ei olisi varaa kaatua ja katkoa luitaan kun muutenkin ollaan sairaslomalla molemmat, äiti sekä minimies.

Tuunattuja ja taatusti tahmeita sukkia:

Sekä tietenkin vaaleanpunaisin paljetein koristeltu ulraäänikuva :)