Ei aurinko aina paista tähän risu-/luukasaan, ainakaan juhannusaattona, huomasin.
Aamupäivä tosin sujui leppoisasti. Kävimme ostoksilla ja teimme normaalista poikkeavan lounaan. Söimme uusia perunoita, joita muuten joutui ihan jonottamaan Prismassa. Ensimmäistä kertaa, Suomessa, jouduimme seisomaan pussi kädessä lähes viisi minuuttia, jotta pääsimme uusein perunoiden kimppuun. Tunnelma jonossa kuohui, vaikka kaikki olivat lomalaisia. Tuli ihan tappelun tynkää jonkun yrittäessä etuilla pottujen luokse. Minua huvitti ja nautin oudosta tilanteesta, sekä ihmisten äkäisistä reaktioista. Perunoiden kanssa söimme mätiä, sipulia, silliä sekä fetajuusto salaattia. Kolmevuotiaalla pojallani on aika konservatiivinen maku, nämä herkut kyllä maistuvat, mutta karkkia ei ukkeli voi juurikaan sietää. Oksennuksen aiheuttaa aina salmiakki.
Kivointa karkissa on ostaminen, ei sen syöminen. Toivottavasti sama ei aikuisena päde naisten kanssa. Kivointa on saaminen, ei pitäminen...

Katkeraa kalkkia oli ilta. Istuin hiekkalaatikossa vesisateessa lähiön pihalla pienen leikkivän lapsen kanssa. Ei ehkä elämäni romanttisin juhannus. Vappu tms. ei tuntunut missään, mutta juhannukseen liitty tietty romantiikka, joka teki hetkestä hankalan. Tuntui kuin olisin ainoa yksinäinen sielu ja katkerana kuvittelin kuinka kaikkialla muualla tätä juhlaa vietetään perheiden kesken. Nyt en tarkoita kaipuuta vanhempieni luokse, sori vaan äiti, vaikka kylään kutsuitkin.
Kaipasin omaa perhettäni, jossa minä olen toinen perheen pää ja lapset häärisivät ympärilläni. Jälleen kerran harkitsin ihan vakavissani toisen lapsen hankitaa, vaikka yksin. Jos minulle ei ole olemassa sitä oikeaa, siihen on alistuttava, mutta lapsia haluan lisää. Se on minun elämääni. Lähipiiri kauhistelee juttujani, mutta vain minä voin tehdä minusta onnellisen. Kotiin tulimme aikaisin ja menimme juhannuskylpyyn, saunaa kun ei ole. Kylvimme pitkään ja hartaasti. Kylvyssä kuuntelimme radiota ja pojalla oli kokonainen lelu-arsenaali mukanaan. Kuuntelin radiosta viihteellisiä neuvoja siitä, miten ensi yönä tehdään taikoja ja nähdään unia tulevasta aviomiehestä.

Hitsi, en muistanut siinä vesisateessa keräillä kukkia. Näkisinköhän ensi yönä unia tulevasta miehestäni? Tuskin. Uneksin todennäköisemmin hiekkakakuista ja kurahousuista.