Hassua kyllä, mutta näin sittenkin Juhannusyönä unta miehestä. Vaikkei ollutkaan kukkia tyynyn alla. Romantiikasta en voi sanoa mitään, mutta tämä oli aika hassu juttu. Heräsin siihen, kuinka pieni mies potki minua unissaan. Havahduin huomaamaan, että unessa riitelin taksikuskin kanssa. Nauratti niin vietävästi, kuulostaa ihan minun elämältäni. Muut ratsastavat auringon laskuun ritarinsa kanssa sillä aikaa kun minä istun taksissa tappelemassa kuskin kanssa. Sitä en muista, mistä oli kyse, mutta näin kuin näinkin unta miehestä. Täytyypä alkaa tiirailemaan taksikuskeja sillä silmällä. Jospa uni olikin enne....
Päivän vietimme retkellä Korkeasaaressa, jonne olivat näköjään kokoontuneet kaikki Helsingin lapsiperheet. Saari oli tupaten täynnä perheitä ja lastenvaunuja. Poika nautti täysillä ja simahti illalla kello 18. Ei haitannut vaikka picnicillä pöytään roiskahti oksennus, eikä äiti ollut ottanut mukaan varavaatteita. Juhannuksena minimies ei taatusti ollut ainoa jolta oksennus pääsi, tosin eri syystä, uskoisin. Pojalla on tosi herkässä tuo yököys ja ainakin kerran viikossa kyseinen vahinko tapahtuu.

Tänään mennään katsastamaan uusi uimahalli kun ei vesisateessa viitsi ulkoilla. Vielä muutama päivä tätä ihanuutta jäljellä, sitten alkaa taas arjen raadanta. Saapa nähdä miten pikkumies sopeutuu taas päiväkotiin tämän kahden viikon vapauden jälkeen. Voi olla hankalaa ainakin alkuunsa. Nyt ollaan tempaistu joka yö sellaiset kevyet 15 tunnin yöunet ja puuhattu mitä huvittaa. Päiväunet on jätetty väliin kun on ollut jännempääkin tekemistä. No mutta, sitä murehditaan myöhemmin. Nyt nautitaan vielä lomasta.