Käytiin murulaisen kanssa ultraäänessä. Jännitin asiaa etukäteen, sillä sukupuolta olen arvaillut mielessäni viimeiset kuukaudet. Tulevalla vaavilla on myös Osteogenesis Imperfecta, se tuli ainakin selväksi. Lisätutkimuksia olisimme saaneet, jos olisimme harkinneet aborttia. Monitorista katselin vauvelia ja hymähdin mielessäni, että katsohan tuota jalkaa... Reisi on jengalla. Kätilö oli hiirenhiljaa ja tutki säikähtäneenä eri kuvakulmista, selvästi samaa asiaa. Ajattelin keventää tunnelmaa ja huomautin ääneen banaanin näköisestä reisiluusta. Sitäpä siinä sitten tutkailtiin pitkään ja hartaasti. Joistain kuvakulmista se näytti olevan kahtena palana, mutta kyseessä taisi olla optinen harha. Varmuus asiasta saadaan viimeistään kun tapaamme vauvan.

Kätilön sännätessä konsultoimaan erikoislääkäriä, me totuttelimme asiaan pienestä tytöstä. Pippelin tynkääkään ei nimittäin näkynyt. Ehdittiin jutustella niin kauan, että vauva sai jo nimen! Pääsimme yhteisymmärrykseen tulevista kolmesta etunimestä ja otimme kutsumanimen käyttöön samantien. Hän saa totutella seuraavat kuukaudet kuulemaan nimensä mahan läpi. Muru tervehtiikin jo sujuvasti vatsaani tytön etunimellä :)

Onneksi varmuus tuli aikaisessa vaiheessa. Ehdimme varautua kolmen vammaisen ja teräsmiehen talouteen rauhassa. Uuden asunnon muutostöissä on oleellista huomioida perheemme tarpeet. Lattiamateriaaliksi on varmistumassa Flotex, kynnykset kynitään pois ja huomiota saa muutenkin kodin esteettömyys.

Mä olen kuolannut jo pitkään Prismassa vaaleanpunaisia Hello Kitty helistimiä ynnä muita härpättimiä. Prinsessa-sälä ei siis tule vähenemään meiltä vielä vuosiin, Jii-haa!! Muru mönki eilen puolen yön aikoihin viereeni ja mutisi unenpöpperössä jotakin haulikosta. Jännityin varpaaseen asti: "että mitä!?" "No, katos jos prinsessa tulee äitiinsä ja pojat alkaa juosta meidän oven takana 12 vuoden kuluttua, niin sillä mä hätyytän ne pois", murisi murulainen ja nukahti kuorsaten.